Tarkastelen tässä projektityössäni Hämeen Sanomien ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksia 10.11.- 14.11.2003 välisenä aikana. Vertaan molempien lehtien viiden päivän pääkirjoitusten aiheita, ja jos molemmat lehdet kirjoittavat samasta aiheesta, yritän selvittää lehtien mahdollisia näkemyseroja ja näkökulmia, ja mitä seikkoja lehdet aiheesta nostavat esille. Samalla tutkin lehtien yleistä tyyliä ottaa kantaa asioihin, niiden kielenkäyttöä ja niiden vaikutusta ja vaikutuskeinoja.
Maanantai 10.11.2003
Hämeen Sanomat
Hämeen Sanomien päivän aihe on yritysverotuksen uudistaminen. Kirjoituksessa pohditaan tulevien neuvottelujen lähtökohtia ja otetaan kantaa siihen, millaisia neuvottelujen tulosten tulisi olla. Vaikka eri puolueilla onkin hieman erilainen mielipide yritysverotuksesta, Hämeen Sanomien mielestä nämä mielipiteet ovat tarpeeksi lähellä toisiaan neuvottelujen onnistumiseksi.
Hämeen Sanomat vaatii veroremontilta todellisia myönteisiä vaikutuksia. Veroremontin tekemisen syyhyn, yritysten ulkomaille siirtymiseen tarvitaan ehdottomasti lääke tai Suomi putoaa teollisuuden kelkasta, kun valmistava teollisuus hakeutuu maihin, joissa tuotantokustannukset ovat mahdollisimman alhaiset. Hämeen Sanomien mielestä Suomi ei voikaan jäädä kireän verotuksen maaksi, jos mielimme pitää edelleen yrityksemme suomalaisina.
Hämeen Sanomat otti yritysverotukseen mielestäni aika tiukasti, mutta kuitenkin asiallisesti kantaa, eikä heidän mielipiteensä jäänyt millään tavalla epäselväksi: verot alas tai Suomi menettää loputkin suuret yrityksensä. Hämeen Sanomien mielestä Suomen on muutenkin aika kansainvälistyä: ”Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä, Impivaaraan ei enää päästä karkuun pahaa maailmaa”.
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat vaatii pääkirjoituksessaan lisätehoa rahanpesun tutkintaan. Sen mukaan rahanpesu on vakava ongelma, jota edes rahanpesun selvittelykeskuksen perustaminen ja esimerkiksi pankkien ja vakuutuslaitosten ilmoitusvelvollisiksi julistaminen ei ole poistanut.
Rahanpesun tutkintaan liittyviksi ongelmiksi Helsingin Sanomat katsoo sen, että poliisille tulee ilmoituksia enemmän kuin se pystyy tutkimaan ja sen, että ilmoitusvelvolliset eivät välttämättä velvollisuudestaan huolimatta kerro kaikesta epäilyttävästä rahaliikenteestä. Verottaja olisi sen mukaan tehokas rahaliikenteen valvoja, sillä se muutenkin seuraa ja tarkastaa yritysten tulovirtoja.
Helsingin Sanomat ilmaisee huolensa talousrikollisuuden kasvusta entisestään, kun Viro liittyy EU:hun. Sen mielestä Suomen ja Viron poliisin, tullin ja rahaviranomaisten yhteistyön merkitys on tästä lähtien vieläkin suurempi, eikä tämä yhteistyö saa katketa rahapulaan.
Tiistai 11.11.2003 / Hämeen Sanomat
Hämeen Sanomat kirjoittaa päivän pääkirjoituksessaan, että Nato-keskustelu on vaarassa muuttua erittäin pinnalliseksi. Keskustelu Nato-jäsenyydestä kiihtyy ja Mauno Koivisto otti vahvasti kantaa Natoa vastaan. Hän myös vaati Nato-keskusteluun syvyyttä ja ennusti ”hyvin inhottavaa” keskustelua. Hämeen Sanomat pelkää, että Koiviston toive keskustelun syvyydestä ei ehkä toteudu, vaan Suomi on vaarassa jakautua erittäin pinnallisesti Amerikan ystäviin ja vihollisiin.
Hämeen Sanomien mielestä Nato-kysymystä on harkittava rauhassa ja tarkasti, sillä se on erittäin merkittävä pitkän tähtäimen turvallisuuspoliittinen suuntavalinta. Se ei kuitenkaan pidä Suomen liittymistä Natoon kovinkaan todennäköisenä, sillä suomalaisten selvä enemmistö on tutkimusten mukaan Natoa vastaan.
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan Saudi-Arabian kuningashuoneen vaikeasta tilanteesta. Kuningashuone on antanut uskonnollisten johtajien pitää maata otteessaan, kunhan vain poliittinen päätösvalta ja öljyrikkauksien hallinta on pysynyt kuningashuoneen hallussa. Samalla se on jättänyt ulkoisen turvallisuutensa pääosin Yhdysvaltain huoleksi. Tällaisesta länsimaisesta valtiosta riippuvuudesta ei uskonnollisissa piireissä kuitenkaan pidetä ja eräs seuraus tästä on al-Qaida-liikkeen synty. Saudi-Arabian kiemurainen politiikka alkoi kuitenkin lopullisesti hajota käsiin syyskuun 11.päivän pommi-iskun jälkeen. Yhtäkkiä USA ei enää katsonutkaan ääri-islamilaisuuden rahoittamista läpi sormien ja samalla islamilaiset liikkeet kääntyivät monarkiaa vastaan. Nyt kuningashuoneen pitäisi tehdä päätös demokratiaan liittymisen, jolloin se menettäisi valtansa, tai Yhdysvaltojen avusta täysin irrottautumisen välillä, eikä kumpikaan vaihtoehto vaikuta kovin valoisalta. Yhdysvaltain asenteen muuttuminen on ainakin osaltaan presidentti Bushin ansiosta, ja tämä onkin arvostellut edeltäjiensä tyyliä suosia diktatorisia järjestelmiä omien etujensa saavuttamiseksi. Helsingin Sanomat kuitenkin huomauttaa, että miltähän Bushin oma politiikka näyttää, jos Saudi-Arabiassa on jonakin päivänä tehtävä valinta kuningashuoneen säilymisen ja uskonkiihkoisen anarkian kesken.
Keskiviikko 12.11.2003 / Hämeen Sanomat
Hämeen Sanomat vaatii pääkirjoituksessaan, että ministereitä on mitattava tekojensa perusteella. Aiheen valinta liittyy kulttuuriministeri Tanja Karpelaan kohdistuneeseen kritiikkiin. Hämeen Sanomien mukaan Karpela on joutunut iltapäivälehtien ja MTV3:n uutistoimituksen silmätikuksi. Syynä tähän on ennen kaikkea väite, ettei hän osallistu eduskunnan kyselytunneille. Hämeen Sanomien mukaan tätä väitettä on kuitenkin käytetty ovelasti hyväksi kulttuuriministerin asettamiseksi huonoon valoon ja rivien välistä on luettavissa että Karpelan väitetään juoksevan vastuuta karkuun. Hämeen Sanomat puolustaa Karpelaa ja kirjoittaa että aina kun häntä on väitetty puheen välttelystä yms., on hän tosiasiassa ollut joko sairaana tai ministerinä esim. ulkomailla. Hämeen Sanomien mielestä kyselytuntien merkitystä ei pidä myöskään liioitella. Pääkirjoituksen viimeisessä lauseessa Hämeen Sanomat antaa vielä näpäytyksen muille suomalasille tiedotusvälineille: ”Suomalaisten tiedotusvälineiden olisi laatunsa turvaamiskeksi syytä karttaa viimeiseen asti tapaa, jolla ministereitä arvioidaan esiintymisen perusteella”.
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään samasta aiheesta kuin Hämeen Sanomat tiistaina, eli Nato-keskustelusta ja uhasta sen muuttumisesta täysin pinnalliseksi. Molemmilla lehdillä on sama lähtökohta: vaikka keskustelu Natosta kiihtyykin, varovat poliitikot liian tarkasti ilmaisemasta omaa todellista kantaansa asiaan, poikkeuksina molempien lehtien esille nostamat ex-presidentit Koivisto ja Ahtisaari. Helsingin Sanomat ottaa esille myös Paavo Lipposen, joka kummasteli Nato-keskustelun ujoutta. Sen mukaan Lipponen on oikeassa sanoessaan, että Suomessa Natosta puhutaan vielä menneen maailman käsittein. Helsingin Sanomat olisi tosin valmis yleistämään tämän vanhahtavan asenteen koskemaan oikeastaan koko maailman menoa. Vaikka julkinen keskustelu Nato-jäsenyydestä ei olekaan edennyt juuri mihinkään, näkee Helsingin Sanomat liikettä sentään kulissien takana, sillä turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelu on täydessä vauhdissa ja sen valmistuminen voisi tuoda keskusteluun uutta puhtia.
Torstai 13.11.2003 / Hämeen Sanomat
Sekä Hämeen Sanomat että Helsingin Sanomat kirjoittivat tänään sairaalabakteereista, jotka ovat todellinen ongelma sairaaloissa. Lehtien näkökulmat olivat kuitenkin selvästi erilaiset. Helsingin Sanomat vaatii sairaaloille tuntuvia rahallisia avustuksia, kun Hämeen Sanomat taas tyytyi enemmänkin lähinnä raportoimaan sairaalabakteerista. Hämeen Sanomat kirjoittaa, ettei sairaalainfektiosta pitäisi tehdä mitään uutta mörköä, sillä sairaalabakteeri on aina ollut esim. leikkauksissa aiheuttamassa ylimääräisiä riskejä. Lisäksi Hämeen Sanomat muistuttaa, että ihminenkin pysyy hengissä elämää tukevien bakteerien ansiosta. Hämeen sanomien mielestä perimmäinen syy sairaalabakteerin tuottamiin ongelmiin on sairaaloiden henkilökunnassa ja se ihmetteleekin, onko hoitoalan koulutus ajan tasalla, jos sellaistakin perusasiaa, kuin käsienpesua lyödään laimin.
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat taas etsii ratkaisua sairaalabakteeriin aivan eri taholta. Sen mukaan syynä sairaalabakteeriin on sairaanhoitoon sijoitettavien varojen vähentäminen. Helsingin Sanomat painottaa, että ”tutkimusten mukaan sairaalabakteeri leviää sitä rivakammin, mitä tiheämmässä potilaat joutuvat makaamaan laitoksissa ja mitä vähemmän henkilökuntaa on heitä hoitamassa”. Sen mielestä täytyisi myös saada enemmän vakituista työtä tekeviä hoitajia, sillä sairaalabakteerin aiheuttamia tulehduksia on eniten siellä, missä henkilökunnasta suurin osa on sijaisia tai määräaikaisia, sillä näillä ei riitä motivaatiota tehdä kaikkensa potilaan eteen. Helsingin Sanomat mainitsee myös Tampereella kokeiltavasta projektista, jossa kaupunki ja sairaanhoitopiiri antoivat 180 000 euroa, jotta voitaisiin palkata kolmesta asiantuntijasta koostuva ryhmä auttamaan sairaaloita ehkäisemään ennalta sairaalabakteerin leviämistä. Jos projekti onnistuu, pitäisi Helsingin Sanomien mielestä sitä hyödyntää muuallakin Suomessa.
Perjantai 14.11.2003
Molempien lehtien aiheena oli uusi yritysverotuslaki, eikä kumpikaan ole tähän lakiin tyytyväinen. Lehdet kuitenkin katsoivat yritysverolakia hieman eri kannalta. Hämeen Sanomat tarkasteli enemmän lain vaikutusta tavallisiin ihmisiin ja yrittäjiin, Helsingin Sanomat taas lain vaikutusta Suomeen taloudellisesti muuttuvassa maailmassa. Minun täytyy myöntää, että varsinkin Hämeen Sanomien tekstiä oli erittäin vaikea lukea, sillä en ole vielä juurikaan perehtynyt verotukseen ja sen termeihin ja tämä teksti oli niitä täynnä. Myös Helsingin Sanomienkin pääkirjoituksessa oli monia minulle vieraita termejä, mutta jotenkin sen onnistui aina seuraavassa lauseessa selittää asia niin, että sen teksti oli ymmärrettävämpi.
Hämeen Sanomien mukaan uusi yritysverotuslaki vaikuttaa tavallisiin kansalaisiin, yrittäjien käyttäytymiseen ja yrittäjyyteen. Sen mukaan verotuksen kiristyessä valtion verotulot laskevat, jopa paljon laskelmia enemmänkin, mikä ei ainakaan minun korvaani kuulosta kovin järkevältä. Laki haittaa myös päätöksentekoa, sillä enää ei ole mahdollista arvioida verotustaan vuosien päähän. Lisäksi Hämeen Sanomat arvostelee lain monia prosentteja ja rajoja, joilla on myöhemmin helppo kalastella poliittisia irtopisteitä: ”Yritysverotuksesta ei saa tehdä huutokauppaa, jossa summat ja prosentit pyörivät ilmassa kulloisenkin ilmapiirin mukaan”.
Helsingin Sanomat pelkää, ettei uusi yritysverotuslaki auta Suomea pätkääkään kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Sen mukaan laista päättäneiden poliitikkojen päätökseen vaikutti liikaa ihmisten suuttumus samojen ihmisten ainaiseen rikastumiseen ja yritysten henkilöstön irtisanomiseen. Helsingin sanomien mielestä yritysverotuksessa olisi ollut paljon järkevämpää lähteä muiden EU-maiden viitoittamalle tielle. Seuraava sitaatti kertookin täydellisesti sen kannan yritysverotukseen: ”Maailman ja Euroopan mittakaavassa tapahtuu nyt taloudellista uusjakoa, jonka seurauksena jotkin kansakunnat vaurastuvat ja toiset syrjäytyvät. Pieni pohjoinen hyvinvointivaltio menestyy vain osaamisen ja innovatiivisuuden avulla. Nyt kotimainen tulonjakopeli on johtamassa siihen, että rankaisemme menestyjiä ja osaajia ja näin itse leikkaamme oman hyvinvointimme edellytyksiä.”
Vaikuttamisen analyysi:
Lehdillä valtaa
Sanomalehdillä, erityisesti Helsingin Sanomilla, on Suomessa vahva asema. Ne vaikuttavat ihmisten mielipiteisiin ja sitä kautta pystyvät vaikuttamaan myös päättäjiin, ja pääkirjoituksissa ne pystyvät ilmaisemaan oman mielipiteensä ajankohtaisiin asioihin. Toisaalta voidaan myös sanoa, että lehdet eivät ota kantaa ajankohtaisiin asioihin, vaan tekevät asioista ajankohtaisia, mikä kuvaakin hyvin niiden valtaa. Jos esimerkiksi Helsingin Sanomat haluaa aiheuttaa jostain aiheesta keskustelua, tarvitsee sen vain ottaa aihe esille pääkirjoituksessaan, ja siitä varmasti myös herää keskustelua. Käänteisesti ajatellen lehdet voivat vaikuttaa myös vaikenemalla jostain asiasta, jonka haluavat jäävän rauhaan.
Huomasin lehtien vaikutuksen henkilökohtaisestikin lukiessani niiden pääkirjoituksia. Kun sekä Helsingin Sanomat että Hämeen Sanomat haukkuivat yritysverotusuudistuksen lyttyyn, ajattelin minäkin automaattisesti, että uudistuksen täytyy olla todella huono, vaikka en täysin edes ymmärtänyt, mistä koko asiassa oli kyse. Tosin minulle tuli kyllä mieleen, että jos yritysverotusuudistus on todellisuudessa näin huono, niin miksi sitä oltaisiin ikinä edes luotu. Pääkirjoituksenkin takana on kuitenkin vain yksi henkilö, yleensä päätoimittaja, jonka henkilökohtainen kannanotto pääkirjoitus on, vaikkakin se samalla edustaa koko lehden kantaa. Lehtiin ollaan kuitenkin Suomessa opittu luottamaan ja kaikki lehdessä lukeva mielletään helposti heti todeksi. Onneksi Suomessa kyllä puhutaan paljon mediakriittisyyden tärkeydestä, sillä joskus voi olla jopa vaarallista, jos yksi henkilö pystyy määräämään lähes koko kansan ajatuksista. Lehdet tuntuvat pystyvän myös ikään kuin käyttämään itseään auktoriteettina. Ne siis vain kirjoittavat faktaa, jota kenenkään on vaikea kiistää, ja välillä oikeastaan sanovat, onko poliitikko oikeassa vai väärässä.
Helsingin Sanomat, Suomen suurimpana lehtenä, edustaa tavallaan Suomen kantaa. Se myös näkyi joissain sen kannanotoissa, sillä välillä se tuntui aivan yksinkertaisesti vaativan lisää rahoitusta joihinkin tarkoituksiin, kuten rahanpesun vastaiseen työhön. Tämä erottikin Helsingin Sanomat Hämeen Sanomista, sillä vaikka Hämeen Sanomatkin otti aktiivisesti kantaa pääkirjoitustensa aiheisiin ja kritisoi joitakin päätöksiä, Helsingin Sanomat tuntui välillä esittävän mielipiteensä sellaisella sävyllä, että päättäjien pitäisi automaattisesti totella sitä.
Molemmat lehdet samoilla linjoilla
Vaikka Helsingin Sanomien ja Hämeen Sanomien pääkirjoituksissa välillä olikin toisistaan poikkeavia mielipiteitä, esimerkiksi sairaalabakteerin leviämisen syistä, suuren linjan kysymyksissä ne tuntuivat olevan samaa mieltä. Molemmat halusivat esimerkiksi Suomen kansainvälistymistä ja vaikka kumpikaan ei oikeastaan ottanut kantaa Natoon liittymisen puolesta tai vastaan, tuli minulle jotenkin sellainen tunne, että lehdet kuitenkin olivat liittymisen kannalla. Samankaltaisiin mielipiteisiin voi vaikuttaa se, että ainakin minun käsitykseni mukaan molemmat lehdet ovat ainakin olleet porvarillisia, vaikka en kyllä tiedä onko tällä enää nykypäivänä minkäänlaista merkitystä tai pitääkö tieto edes paikkaansa.
Kielenkäyttö
Kielellisesti en löytänyt lehdistä juurikaan eroja. Voi olla että jos asiaa tutkisi aktiivisesti pidemmän aikaa, voisi joitain kirjoittajille ominaisia tapoja tulla esille, mutta ainakaan tämän viiden päivän vertailun perusteella en sellaisia löytänyt. Samankaltaisuuteen on varmasti vaikuttanut vuosien oleskelu ja toiminta samankaltaisessa ympäristössä, jossa tekstin tyyli on kuitenkin aika tiukasti määrätty.
Tämä projektityö ja lehtien vaikuttamisen pohtiminen avasivat silmäni sille, kuinka paljon valtaa sanomalehdillä Suomessa todellisuudessa on. Toivonkin pystyväni tästä lähtien suhtautumaan kaikkeen lukemaani kriittisemmin, jotta en uskoisi kaikkea miettimättä asiaa itse.
Lähteet:
Helsingin Sanomat 10.11. – 14.11.2003
Hämeen
Sanomat 10.11. – 14.11.2003
Tekijä: Ukri Soirila, Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukio