Hämeenlinnaan otetaan vuosittain noin 25 pakolaista. Lisäksi kaupunkiin tulee vuosittain myös muita maahanmuuttajia. Viime vuonna Hämeenlinnaan muutti 134 ulkomaalaista. Vuonna 2000 muuttajia oli 91.
Viranomaiset hoitavat maahanmuutto- ja pakolaisasioita Suomessa. Työministeriö vastaa maahanmuuttajien yhteiskuntaan kotoutumisesta, työllistymisestä, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotosta, työlupamenettelyistä ja etnisen syrjinnän ja rasismin ehkäisystä.
Maahanmuuttajia Suomeen tulee muun muassa Venäjältä, Ukrainasta, Irakista, Turkista ja Jugoslavian liittotasavallasta. Alaikäiset ilman huoltajaa maahan tulleet sijoitetaan ryhmäkoteihin.
Maahanmuuttajien kotouttamista koskeva laki on ollut voimassa 2,5 vuotta. Työtön maahanmuuttaja on kolmen vuoden ajan työvoimatoimiston kotouttamispalvelun piirissä. Kotouttamisen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajan kielitaitoa, osaamista ja työelämän valmiuksia. Maahanmuuttaja ohjataan suunnitelman aikana maahanmuuttajakoulutukseen.
Järjestöt ja yhdistykset
Hämeenlinnassa toimii Hämeenlinnan Kaupungin maahanmuuttajan palvelupiste, joka vastaa Hämeenlinnaan pysyvästi muuttavien pakolaisten ja entisen Neuvostoliiton paluumuuttajien alkuvaiheen vastaanottopalveluista. Alkuvaiheen jälkeen palvelupisteen keskeinen työtehtävä on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Palvelupiste toimii sosiaalitoimistona ja terveydenhuollon yhteystahona pakolaisille kolme vuotta, työikäisille paluumuuttajille puoli vuotta ja eläkeikäisille paluumuuttajille viisi vuotta maahan saapumisesta.
Hämeenlinnassa toimii myös Hämeenlinnan setlementti ry ja sen alaisen toimiva Viittakiven opisto, joka järjestää Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston hankkimaa maahanmuuttajakoulutusta. Koulutus kehittää niitä perusvalmiuksia, joita maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuessaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Setlementtiyhdistys
Setlementtiyhdistyksen toiminta alkoi Lontoossa jo vuonna 1884. Nykyään yhdistyksiä toimii eri puolilla maailmaa. Suomeen setlementti saapui 1900-luvun alussa ja yhdistyksiä on jo 40 eri kaupungissa. Hämeenlinnaan setlementti saapui viisi vuotta sitten. Setlementti toimii ihmisoikeuksien puolesta. Sen tarkoituksena on auttaa ihmisiä ja eri ryhmiä ongelmatilanteissa, edistää suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä järjestää toimintaa ja palveluja.
Hämeenlinnan setlementti ry on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yhdistys, joka kuuluu valtakunnalliseen ja kansainväliseen setlementtiliikkeeseen. Hämeenlinnan setlementti ry on perustettu 1997. Yhdistys levittää tietoa eri maista ja kulttuureista sekä erilaisista toimintamahdollisuuksista ja palveluista. Se järjestää monikulttuurista toimintaa eri ikäisille suomalaisille ja maahanmuuttajille. Lisäksi setlementti toimii vaikuttajana ja uusien toimintatapojen kehittäjänä. Ihmiset voivat itse järjestää setlementtitoimintaa omien ideoidensa pohjalta setlementin työntekijöiden avustuksella. Hämeenlinnan setlementti ry toimii Raatihuoneenkadulla. Lisäksi yhdistyksellä on omat nettisivut.
Tulevaisuuden suunnitelmia
Hämeenlinnan setlementti ry ja Hämeenlinnan Kaupungin maahanmuuttajan palvelupiste ovat valmistelleet esitystä monikulttuurisen kansalaistoiminnan keskuksen perustamisesta Hämeenlinnaan tänä vuonna. Keskuksen tarkoituksen olisi toimia eri-ikäisten suomalaisten ja maahanmuuttajien toimintapaikkana, yhteisönä sekä monikulttuurisen kansalaistoiminnan info- ja tukipisteenä. Keskuksen toimintaan ollaan hakemassa rahoitusta esimerkiksi Hämeenlinnan Kaupungilta ja Raha-automaattiyhdistykseltä.
Työ kutsui Hämeenlinnaan
Kemal (nimi muutettu) on 37-vuotias turkkilainen mies. Hän muutti Suomeen alun perin työn perässä ja on asunut Suomessa jo useita vuosia. Kemal muutti Suomeen saapuessaan ensin Ouluun, ja sen jälkeen hän on asunut monilla paikkakunnilla. Hämeenlinnaan Kemal tuli, koska tiedossa oli töitä.
Kemalin perheeseen kuuluu turkkilainen vaimo ja kolme lasta ja heidän kanssaan hän viettää vapaa-aikaansa. He viihtyvät hyvin Hämeenlinnassa ja ovat saaneet sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ystäviä. Kielen kanssa Kemalilla oli aluksi ongelmia, mutta on oppinut suomen itse opiskelemalla. Hän ei ole ollut tekemisissä minkään paikallisten ulkomaalaisjärjestöjen kanssa.
Suomen ja Turkin väliset kulttuurierot ovat suuret. Varsinkin nuorisokulttuuri on hyvin erilainen. Turkissa nuoret tottelevat vanhempia ja etenkin vanhempia ihmisiä toisin kuin Suomessa. Nuoret eivät myöskään juo alkoholia samalla tavalla kuin suomalainen nuoriso. Kemal on jäänyt kaipaamaan monia asioita, vaikka onkin tottunut suomalaiseen kulttuuriin. Suomessa hän sanoo olevan paljon hyviä, varsinkin sosiaaliturva.
Kemal saattaa vielä joskus muuttaa takaisin Turkkiin, mutta tällä hetkellä lapsilla on koulut ja ystävät Suomessa. Kotimaassaan hän käväisee kuitenkin vuosittain.
Bosniasta Hämeenlinnaan
63-vuotias Nadja (nimi muutettu) on asunut Suomessa vuodesta 1992 ja on saanut Suomen kansalaisuuden. Hän joutui lähtemään synnyinmaastaan Bosniasta sodan takia. Nadja muutti aluksi serbialaisen miehensä ja kahden tyttärensä kanssa Laihialle, koska miehen kirjeenvaihtoystävä asui siellä. Hämeenlinnaan perhe muutti, koska he saivat tuttavaltaan tyhjillään olevan omakotitalon.
Nadja on opiskellut suomenkieltä Hämeenlinnan työvoimatoimistossa 3,5 kuukautta. Hänellä on vielä pieniä ongelmia suomenkielen kanssa, mutta tyttäret puhuvat kieltä täydellisesti. Molemmat tyttäret ovat ylioppilaita, ja toinen on valmistunut insinööriksi ja toisella on opinnot vielä kesken. Bosniassa Nadja valmistui erikoislääkäriksi kuten hänen miehensäkin ja oli kuuluisa lääkäri synnyinmaassaan. Hämeenlinnassa molemmat hakivat töitä. Nadjalle tarjottiin työpaikkaa, mutta hän ei tarttunut tilaisuuteen, koska hänen miehensä ei saanut töitä, eikä Nadja halunnut loukata miestään ottamalla virkaa vastaan. Nadjan mies kuoli viisi vuotta sitten, mutta hän ei ole enää sen jälkeen saanut töitä. Hän on kuitenkin työskennellyt eri järjestöjen, kuten setlementtiyhdistyksen ja lääkäriliiton, kanssa, ja lisäksi hän on ortodoksikiskon jäsen.
-Hämeenlinna on hyvä paikka asua, ja ihmiset ovat ystävällisiä. Joka maassa on aina hyviä ja huonoja ihmisiä, toteaa Nadja.
Nadjalla on paljon vapaa-aikaa, koska hän ei ole työelämässä. Nadja pitää paljon lukemisesta ja kukkien hoidosta, ja lisäksi hän tekee kaiken ruuan itse. Eniten Nadja onkin jäänyt kaipaamaan bosnialaisia kirjoja, koska kielitaito ei riitä suomenkielisten filosofisten kirjojen ymmärtämiseen. Suomessa Nadja arvostaa sitä, että täällä on paljon kouluja, tarhoja ja vanhustenkoteja. Talous on Suomessa paljon parempi kuin hänen synnyinmaassaan. Suomen ongelma on Nadjan mielestä nuorten vapaa-aika, nuorille kun ei ole minkäänlaisia ajanviettopaikkoja.
Nadjan lapset ja ystävät asuvat Suomessa, joten hänellä ei ole tarvetta muuttaa takaisin nykyiseen Bosniaan. Kaipuuta olisi takaisin entiseen Bosniaa, joka oli ennen sotaa ihana paikka elää. Sodan aikana kaikki ystävätkin ovat lähteneet pakolaisiksi ympäri maailmaa. Suomeen Nadja on sopeutunut hyvin, mutta hänen on ollut vaikea saada ystäviä, koska kaikilla on oma elämänsä, eikä hän halua häiritä.
-Jos ihminen on kouluttautunut ja sivistynyt, hänen kanssaan tulee toimeen, Nadja toteaa.
Ulkomaalaiset hämeenlinnalaisten silmin
Pieni tutkimus Hämeenlinnassa osoitti hieman suuntaa kaupunkilaisten asenteista ulkomaalaisia kohtaan. Gallupiin vastasi 50 sattumanvaraisesti valittua eri-ikäistä hämeenlinnalaista. Ulkomaalaiset herättävät kaupunkilaisissa tasaisesti sekä negatiivisia että positiivisia tunteita. Kyselyyn vastanneista 17 (34%) ilmoitti ajattelevansa maahanmuuttajista negatiivisesti, 20 (40%) taas oli vahvasti sitä mieltä, että ulkomaalaiset tuovat oman lisänsä kulttuuriin ja he ovat tervetulleita kaupunkiin. 26% vastaajista ei osannut sanoa selkeää kantaansa, vaan heidän asenteensa riippuvat tilanne- ja tapauskohtaisesti.
Toinen kysymys koski vastaajien ystäväpiiriä. Kyselyyn vastanneista hämeenlinnalaisista jopa 46:lla (92%) oli ainoastaan suomalaisia ystäviä ja vain neljällä (8%) oli sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ystävinä.
Tekijät: Essi Haaja, Mirka Salminen, Niina Siltanen, Jonna Riippi