Viikon Vaikuttajana esittelemme Ahveniston koulussa opiskelevan Tanja Eerolan, jolla on sanansa sanottavana siitä, miten kissoja kohdellaan

Kissa ei ole lelu

Vuosittain lukuisat kissat kohtaavat kesäkissan kohtalon. Kissoja otetaan esimerkiksi lapsiperheisiin hetken mielijohteesta. Hetken huuman jälkeen huomataan, ettei kissa olekaan pelkästään karvainen syliotus, vaan lemmikki, joka vaatii vastuuta ja hoivaa. Tämä herättää vuosittain eläinrakkaiden ihmisen välillä runsasta keskustelua.

Kesäkissaksi kutsutaan lähinnä kissaa, joka on otettu keväällä tai alkukesästä lemmikiksi ja sitten mielenkiinnon huvettua se on hylätty esimerkiksi kesämökille ajatellen, että kyllä se siellä selviää, kissahan on alun perin villieläin. Samantapaista toimintaa tapahtuu myös koirille ja kaneille, mutta ei yhtä paljon. Raaka totuus on, että vuosittain aivan liian monet kissat joko kuolevat tai löytyvät hylättyinä huonossa kunnossa. Kotikissa on ollut ihmisen lemmikkinä antiikin Egyptistä asti, joten harva nykyajan kissoista selviää yksin luonnon armoilla.

Asiaa yritetään parantaa jatkuvasti esimerkiksi erilaisilla "Älä ota kesäkissaa" –kampanjoilla. Silti ongelma tuntuu vain kasvavan. Mitä asian ratkaisuksi pitäisi oikein tehdä? Mielestäni tiedotusvälineet saisivat puuttua asiaan enemmän, sillä en ole ainakaan itse törmännyt yhteenkään keskusteluohjelmaan, joka käsittelisi asiaa. Myös kissojen kasvattajat saisivat miettiä, kuinka helposti he oikeastaan antavat kissanpentuja uusiin koteihin. Oma kissani on löydetty luonnosta hylättynä, joten kesäkissaongelma on minulle tuttu. Harvoille hylätyille kissoille käy niin hyvin kuin omalle kissalleni, joka on elänyt perheeni kanssa jo vuosia. Siksi olisi tärkeää, että jokainen kissanomistaja miettisi asiaa omalta kannaltaan. Pienillä teoilla ongelma on ratkaistavissa.

Tanja Eerola
Ahveniston koulu 8D