Vaaleissa ehdokkaat ja puolueet kamppailevat kuntalaisten
äänistä. Menestyminen vaaleissa merkitsee
ehdokkaalle pääsyä valtuustoon ja puolueelle
menestys antaa entistä enemmän valtaa. Kaava on aika
yksinkertainen: mitä enemmän puoluetta
äänestetään, sitä enemmän puolue saa
valtuutettuja valtuustoon ja sitä enemmän puolue saa
valtaa.
Puolueiden lisäksi myös erilaiset valitsijayhdistykset
voivat asettaa ehdokkaitaan vaaleissa. Kunnallisvaaleissa
valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kymmenen
henkilöä (18-v).
Hämeenlinnassa suurimmat puolueet ovat vaaleista
toiseen olleet SDP ja Kokoomus. Vaalien jälkeen nämä
kaksi puoluetta päättävät keskenään
aika pitkälle miten luottamustoimet tässä
kaupungissa jaetaan. Kun SDP ja Kokoomus ovat valinneet parhaat
päältä ja muutkin puolueet ovat jotain saaneet,
alkaa kunkin puolueen sisällä kamppailu siitä, kuka
minkäkinlaisia luottamustoimia saa. Keskeisille
luottamuspaikoille, joita ovat valtuuston puheenjohtajat,
kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja lautakuntien puheenjohtajat,
valitaan yleensä kokeneita ja paljon ääniä
keränneitä valtuutettuja.
Luottamustehtäviin saattaa päästä, vaikka ei
henkilökohtaista menestystä olisikaan vaaleissa tullut.
Monet puolueet palkitsevat esimerkiksi puolueensa
vaalityöhön osallistuneita aktiiveja lautakunnan
jäsenyydellä. Myöskään
kaupunginhallituksen jäsenen ei tarvitse olla
valtuutettu.
Nuoria ei paljoakaan näy valtuustossa eikä
lautakunnissa. Eikä nuoria liiemmälti näkynyt viime
kunnallisvaaleissa myöskään äänioikeuttaan
käyttämässä: alle 25-vuotiaista vaivautui
äänestämään vain 1/3. Vastaavasti kaikkein
innokkaimmin äänestämässä
kävivät eläkeläiset, joista
äänestämässä kävi 3/4.
Mitä asialle voitaisiin tehdä?